Musiikki on ollut tärkeä osa ihmisen elämää jo ihmiskunnan alkuvaiheista lähtien. Kerromme tässä artikkelissa musiikkiin liittyvistä aiheista, ja esiin nousee monia seikkoja, jotka tukevat tätä väitettä.

Oppivatko ihmiset ilmaisemaan itseään musiikilla ennen kuin he oppivat puhumaan?

Osa tutkijoista on vakuuttuneita siitä, että ihminen oppii ilmaisemaan itseään musiikilla ennen kuin oppii puhumaan, Se, että jo pieni vauva aistii rytmin arkipäiväisissä tilanteissa, ja pystyy tunnistamaan rytmejä, jotka ovat tulleet tutuiksi sikiöaikana, todistaa rytmin merkityksestä, sekä siitä, että ihmisellä tosiaan on rytmi veressä.

Toisaalta musiikin alkuperä ei ole täysin tiedossa. Oletetaan, että musiikin synty liittyi puheen kehitykseen. Sen syntyyn ovat saattaneet vaikuttaa myös esimerkiksi erilaiset luonnon äänet, kuten lintujen laulu, jota ihminen on alkanut matkia. Myös ruumiillisen työn tasaisessa liikkeessä esiintynyt rytmi on luultavasti vaikuttanut musiikin syntyyn, samoin kuin ihmisen perusolemus, johon liittyvät olennaisesti leikkisyys ja seurallisuus.

Musiikki osana mytologiaa ja riittejä

Erityisesti historiansa alkuvaiheessa musiikilla oli olennainen osa eri kulttuurien mytologioissa, ja sitä käytettiin monin tavoin erilaisissa rituaaleissa ja riiteissä. On erityisen mielenkiintoista huomata, että musiikki on liittynyt tavalla tai toisella kaikkien kulttuurien historiaan, ja että sitä on syntynyt kaikkien kulttuurien parissa. Voidaankin sanoa, että sen yhteiskunnallinen merkitys on verrattavissa kieleen.

Musiikkiperinteet osana kulttuuria

Kaikille kulttuureille oli ehtinyt kehittyä oma ainutlaatuinen musiikkiperinne jo ennen kuin teollinen vallankumous otti vallan, eli 1700-1800-luvulla. Musiikin nykytilanne on se, että melkein kaikissa teollistuneissa maissa kuunnellaan länsimaista musiikkia. Sen lisäksi tämä musiikkityyli on ehtinyt jossain määrin levitä myös kehittyvien maiden maaseutualueille. Samanaikaisesti länsimaisen musiikin voidaan katsoa imeneen vaikutteita muista musiikkityyleistä ja kulttuureista, minkä johdosta on muodostunut kokonaan uusia musiikkityylejä.

Musiikkiesitysten säilyttäminen

Musiikkiesitykset eivät säily sellaisenaan, ja ne ovat aikaan sidottuja. Siinä suhteessa ne eroavat selkeästi esimerkiksi kuvataiteesta, joka pysyy samanlaisena ajasta ja paikasta riippumatta. Aikaisemmin musiikkiesityksiä siirrettiin uudelle sukupolvelle opettamalla, mutta 1000-luvulla keksittiin nuottikirjoitus, jonka ansiosta musiikkia voitiin säilyttää aivan uudella tavala. Kun aika kului vielä hieman eteenpäin, voitiin musiikkia myös äänittää. Tämä tapahtui noin 1850-luvulla, ja se vei musiikin säilyttämismahdollisuudet jälleen aivan uudelle tasolle.

Musiikki on määritelty eri tavoin eri aikoina

Musiikkia ei ole aina määritelty samalla tavalla. Esimerkiksi Ptolemaios määritteli musiikin kykynä erottaa matalat ja korkeat sävelet. Tämä määritelmä on peräisin vuosilta 100-178. Aristides Quintilianus määritteli noin 200-luvulla musiikin melodiikan tieteenä. 1900-luvulla Schönberg puolestaan määritteli, että musiikki on heijastaja, joka heijastaa ihmisen sisäistä inhimillistä luontoa. Kuten voidaan nähdä, ovat määritelmät vaihdelleet aikakaudesta toiseen yllättävänkin paljon. Keskiajalla musiikkia saatettiin kuvata esimerkiksi oikein soittamisen taitona tai kommunikaationa planeettojen välillä. 1800-luvulla termiin musiikki liitettiin sellaisia yleviä käsitteitä kuin näkymätön ja ikuinen.

Jos pitäisi määritellä termi musiikki yhdellä sanalla, ei ole kovin helppo päättää, mikä se voisi olla. Ei siis ole ihme, että musiikki on määritelty eri aikoina niin eri tavoin. Sen lisäksi, että voi tuntua vaikealta selittää, mitä musiikki on, on hyvä huomata, että nykyisin musiikista erotellaan myös monia erilaisia lajeja, kuten esimerkiksi populaarimusiikki.